Rectangle 3

Museot, historia ja muut kulttuurikohteet

Rectangle 3

Museot, historia ja muut kulttuurikohteet

Runon ja rajan tie - Via Karelian etappi kiinnostavalla historialla

Kulttuurinnälkäiselle matkailijalle Tohmajärvi on kiehtova kohde, jossa paikallisen historian esittely on taattu. Alueen museoista useat toimivat alkuperäisrakennuksissa, joissa tutustut myös erilaisiin nykyaikaisiin sekä historiantäyteisiin näyttelyihin. Ja miltä kuulostaisi päiväkävely kunnan keskuspuistossa tai kotieläinpihassa? Tohmajärvi on myös yksi Runon ja rajan matkailutien etapeista monine muistomerkkeineen.

Museot

Tohmajärven pitäjänmuseona on ”Karjalan Kuninkaan” Gabriel Walleniuksen (1725 – 1808) kaksikerroksinen vaunuliiteriaitta, joka on siirretty Jouhkolan Hovista Kemieen v. 1961.

Pihapiirissä on kirjailija Maiju Lassilan v. 1803 rakennettu kotiaitta, joka on siirretty alkuperäiseltä paikaltaan Peijonniemen Nenolasta v. 1988.

Pitäjänmuseoalueella on myös kaksisiipinen jalkamylly ja pikkuaitta sekä navetta.

Nymanin talo on rakennettu vuonna 1874 Kotolan tilan maille. Talossa on toiminut Pohjois-Karjalan toiseksi vanhin apteekki, jonka omisti Karl Johan Nyman.

Talon yhdessä huoneessa on apteekkimuseo, muu osa on kotimuseona. Nymanin talolla ja pihapiirissä on pysyviä ja vaihtuvia näyttelyitä.

Kirjailija Maiju Lassilan juhlavuoden kunniaksi Nymanin aitan yhteen huoneeseen on koottu Tohmajärvellä syntyneen ja nuoruusvuotensa viettäneen Algot Tietäväisen, myöhemmin Untolan, elämää esittelevä näyttely.

Nymanin käymälärakennuksessa on ”Huussinäyttely”.  Renkituvassa on uusittu Katri Helena -näyttely. Navetassa on Potsinäyttely.

Museo sijaitsee Kirkkoniemeen menevän tien varrella, os. Kirkkotie 14.

Renkituvassa on kesäkahvio, joka on avoinna museon aukioloaikoina.

Tiedustelut Tohmajärvi-Seura 050 363 6154 tai Tohmajärven kunta 040 105 4015.

Jänisjoen rannalla sijaitseva Saarion voimalaitos valmistui v. 1908 ja  kunnostettiin voimalaitosmuseoksi v. 1992. Se on maamme vanhin säilynyt voimalaitos, jossa on alkuperäinen koneistus.

Rakennuksen arkkitehtuuri edustaa keskieurooppalaista uusgotiikan värittämää teollisuuden arkkitehtuuria. Rakennus on rakennettu vanhalle myllyn paikalle, mistä muistuttaa museon pihassa oleva myllynkivi.

Voimalaitoksen ulkopuolella on nähtävänä vanhat patorakenteet, osa vesikanavaa sekä turbiinitunneli turbiineineen. Museon vieressä on uusi automaattinen, kauko-ohjattu, maan sisään rakennettu voimalaitos.

Watteja, voltteja ja virtaa -näyttelyssä on esillä sähköverkon rakentamiseen ja sähkön tuottamiseen liittyviä laitteita ja välineitä.

Museo sijaitsee Tohmajärven keskustasta Saarion suuntaan vajaan 10 km päässä. Voimalaitostie 14. Tiedustelut Tohmajärvi-Seura 050 363 6154.

Värtsilän keskustassa, kesäteatterin läheisyydessä, sijaitseva myllymuseo on entinen jauhomylly. Museoon on koottu myös mm. viljelyyn liittyvää pienesineistöä.

Värtsilän museokokoelman erikoisuus on vuosina 1910-1937 toimineen Värtsilän Työväenyhdistyksen torvisoittokunnan soittimet.

Mylly on rakennettu nykyiselle paikalleen vuonna 1938. 

Myllymuseo sijaitsee Jänisjoen rannassa. os. Värtsiläntie 367 b.

Tiedustelut 040 586 3803, 040 852 1341.

Koulumuseo sijaitsee talossa, jossa toimi Kaurilan kansakoulu vuosina 1898 – 1973.

Ensimmäisenä opettajana oli Hanna Tietäväinen, kuuluisan kirjailijan Maiju Lassilan sisar.

Museossa on voinut aistia entisaikojen kansakoulutunnelmaa vuodesta 1983 lähtien.

Kylätalon pihalle on pystytetty muistomerkki Hyrsylän mutkaan jääneille siviilisotavangeille, jotka palautettiin Suomeen talvisodan loppumisen jälkeen Kaurilassa.

Museo sijaitsee osoitteessa Koulunmäentie 17, Kaurila.

Tohmajärven kirkot

Tohmajärven kirkko on valmistunut vuonna 1756 ja on Pohjois-Karjalan vanhin puukirkko.

Kirkkotie 590, 82600 Tohmajärvi

Värtsilän kirkko on valmistunut vuonna 1950.

Kaurilantie 611, 82655 Värtsilä

Tikkalantie 65, 82350 Tikkala

Maiju Lassilan tie 16, 82600 Tohmajärvi

Näyttelyt

Tohmajärven kunta kutsui pohjoiskarjalaisia taiteilijoita suunnittelemaan ja toteuttamaan taideteokset Tohmajärven kirjaston seiniin. Teosten tuli soveltua julkiseen tilaan käyttäjien ikäryhmät huomioon ottaen. Kilpailun voittajiksi valittiin: Johanna-Josefina Alanko: Kylänraitilla, Karoliina Arvilommi: Pulikat ja Tuuli Meriläinen: Seikkailu. Johanna toteutti tilataideteoksen aikuistenosastolle, Karoliina ripusti huovutustyökokonaisuuden portaikon seinälle ja Tuuli maalasi seinämuraalin lastensosastolle. Teoksissa painottuvat luonto ja paikallisuus, niin aiheissa kuin materiaaleissakin.

Lisäksi kirjastossa on nähtävillä myös Sirpa Häklin teos  sarjasta ”Putous | Fall” (III), 60x60cm, öljyväri kankaalle, 2020, sekä Jonna Hyttinen, Mustelmia, tuloste, noin 499 valokopiota, 21x30x8 cm, 2020.

Wärtsilä-salissa on Karoliina Arvilommin teos Pyrähdys, liverrys, liito.

Kirjastossa on nähtävillä myös vaihtuvia näyttelyitä. 

Kirjasto on avoinna

  • ma 12-18
  • ti 10-15
  • ke 12-18
  • to 10-15
  • pe 10-15

Näiden aukioloaikojen ulkopuolella palvelee omatoimikirjasto välillä 7-21. Omatoimikirjastoon pääsee sisälle kunnan kirjastokortilla. 

Sotahistorialliset muistomerkit

Muistomerkki Hyrsylän mutkaan jääneille siviilisotavangeille, jotka palautettiin Suomeen talvisodan loppumisen jälkeen Kaurilassa sijaitsee Kaurilan koulumuseon pihassa. 

Kemien rinteen Dolgorukin valleista muistuttaa Vallitie ja niille ohjaa kyltti, jossa lukee Suomen sodan 1808-1809  aikaisia valleja.  Aikoinaan siinä luki: Suomen sodan 1808 muisto.

Lahdensillan taistelun muistomerkki, toiselta nimeltään Lahdenvaaran taistelun muistomerkki, seisoo Tohmajärvellä. Maamerkki muistuttaa taistelusta, joka käytiin 26. elokuuta 1808 Suomen sodassa Venäjän ja Ruotsin välillä. Tämä 4 metriä korkea ja 2,5 metriä leveä monumentti on koottu betonilla muuratuista luonnonkivistä. Se muistuttaa meitä rohkeudesta ja uhrautumisesta. Muistomerkki julkistettiin syyskuun 2. päivänä 1928.

Muistomerkki syntyi yhteisön voimin. Koko Tohmajärvi yhtyi keräämään tarvittavat varat. Kuntalaiset lahjoittivat rahaa ja työpanostaan talkoisiin. Tohmajärven Tehdasosuuskunta ja osuusliike Yhteishyvä olivat suurimpia tukijoita. Näiden ponnistelujen ansiosta monumentti saatiin pystytettyä. Rakennustoimikunnan jäseninä toimivat johtaja Antti Zimmermann, tohtori J. Rauma ja työnjohtaja Arvi Määttä.

Muistomerkki on sijoitettu samalle paikalle, johon suomalaiset rakensivat maavalleja vuonna 1808, estääkseen venäläisten joukkojen etenemisen Joensuuhun. Vaikka suomalaiset joutuivatkin perääntymään, muistomerkki kertoo heidän rohkeudestaan ja uhrautumisestaan kotimaansa puolesta.  Graniittilaattoihin on ikuistettu sanat: ”Lahdensilta. Tässä kaatui 10 Pohjois-Karjalan talonpoikaa puolustaessaan kotimaataan 26 päivänä elokuuta 1808.”

 

Kirkkotie 590, Kirkkomaan ja pitäjäntuvan välissä

Tohmajärven kirkkopiha, kirkkotie 590. 

Vanhan hautausmaan pohjoispuolella, Kirkkotie 554

Onkamo, Tikkalantie 65

Tohmajärven kirkon sankarihautausmaa, Kirkkotie 590

Tohmajärven kirkon sankarihautausmaa, Kirkkotie 590

Runon ja rajan tie

Runon ja Rajan tie, osa Via Karelia -matkailutietä, on Suomen vanhin matkailutie. Se kattaa 1 080 kilometriä pitkän reitin, joka seuraa Suomen itärajaa Suomenlahdelta Lappiin. Eteläosassa matkalla kohtaa järviä ja pieniä kaupunkeja, kun taas pohjoisemmaksi mentäessä maisema muuttuu metsäisemmäksi ja vaarojen värittämäksi. Ilomantsin kunnan alueella tie kulkee Venäjän ja Suomen rajan tuntumassa. Kainuun alueella maisemaa hallitsevat korvet ja suuret joet, kunnes matka lopulta päättyy tuntureille Lapissa. Matkailutien viitoissa ja RR-tunnuksissa käytetään ruskeaa taustaa.

Potsiraitti

Potsiraitti on Tohmajärven uusin kulttuurireitti. Katso lisätietoja linkistä avautuvasta pdf- tiedostosta. 

Linkki

Muut kulttuurihistorialliset kohteet

Alle on kerätty Tohmajärven merkittäviä kohteita alueittan. Voit vierailla kohteissa yhdistäen ne myös luontomatkailuun, sillä useat kohteet risteävät luontopolkujen ja pyöräilymaastojen kanssa. 

  • Kunnantalo ja keskuspuisto
  • Maiju Lassilan kulttuurireitti
  • Potsipuisto
  • Tohmajärven museoalue, maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö
  • Opistotalo Kipinä
  • Nymanin talo ja Pitäjänmuseo
  • puuveistokset
  • Maiju Lassilan patsas, sijaitsee keskuspuistossa
  • Maiju Lassila -teatteri
  • Dolgorukin vallit /Suomen sodan aikaisia valleja 1808-09
  • Tohmajärven seurakuntatalo/Kemien kirkko
  • Kunnallistalo –  nykyisin maakunnallisesti merkittävä kohde. 
  • Tohmajärven kirkko
  • Kirkkopihan muistomerkit:
  • Tuhoutuneet tähkät, 1865-68
  • nälkään kuolleiden muistomerkki,
  • Karjalan kuninkaan Gabriel Walleniuksen muistomerkki,
  • Kalpakivi 7,. divisioonan muistomerkki,
  • Karjalaan jäääneiden vainajien musitomerkki,
  • Sankarimuistomerkki Vartija.
  • Riikolan kylämaisema (maakunnallisesti arvokas maisema-alue)
  • Jouhkolan hovi (valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö)
  • Gabriel Walleniuksen maisema (maakunnallisesti arvokas maisema-alue)
  • Petravaaran kylämaisema (maakunnallisesti arvokas maisema-alue)
  • Pyhän Apostoli Andreas  tsasouna/ Petravaaran tsasouna
  • Ortodoksinen hautausmaa
  • Peijonniemi, maakunnallisesti arvokas maisema-alue
  • Saario, valtakunnallisesti arvokas kylämaisema
  • Saarion voimalaitosmuseo
  • Värtsilän Jänisjokilaakso, maakunnallisesti arvokas maisema-alue
  • Värtsilän kirkko
  • Patsolan Selkäkylä, maakunnallisesti arvokas maisema-alue
  • Niiralan hovi, maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö:
  • Nils Ludvig Arppen muistomerkki, Värtsilän kesäteatteri
  • Myllymuseo
  • Tikkalan kylämaisema, maakunnallisesti arvokas maisema-alue
  • Onkamon kannaksenkylän kylämaisema, valtakunnallisesti arvokas maisema-alue
  • Sintsintien-Kostamotien maisematie, maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö
  • Onkamon Lehminotkon panssariesteet /Salpalinja
  • Tikkalan siunauskappeli, Sankarimuistomerkki
  • Raskas patteristo 1:  80 v. muistomerkki
  • Kaustajärven vartioaseman muistomerkki
Skip to content