Info

Yleistietoa Tohmajärvestä

Tohmajärvi on yli 4 150 asukkaan kunta, joka sijaitsee Keski-Karjalan seutukunnassa, ja on osa Pohjois-Karjalan maakuntaa. Tohmajärven slogan on ”tolokku ja toimelias”, ja se kuvaa hyvin tohmajärveläisten mentaliteettia ja asennetta. Tohmajärvellä on hyvä yhteishenki, tekemisen meininki ja niin uudet asukkaat kuin vierailijatkin otetaan avosylin vastaan.

Kunnan pinta-ala on noin 895 neliökilometriä, josta noin 58 neliökilometriä on vesistöjä. Naapurikuntia ovat Joensuu, Kitee ja Rääkkylä. Tohmajärvellä sijaitsee EU:n itäisin maaraja-asema, ja sen henkilöliikenne on kattanut ennen Ukrainan sotaa jopa yli miljoona matkustajaa. Valtatiet 6 ja 9 tuovat Tohmajärvelle. Lähin rautatieasema on Kiteellä ja lentoasema sijaitsee Joensuussa. Tohmajärven kunnan keskus on Kemie, jonka alueelta löytyvät hyvät peruspalvelut kuntalaisille. 

Tohmajärven kuntakeskuksen Kemien uusin toimitila on Sivistyskeskus Ahjo,  jossa toimii peruskoulun kaikki luokat käsittävä Maiju Lassilan koulu ja Tohmajärven lukio. Lisäksi tiloissa toimivat kansalaisopisto, musiikkiopisto ja kirjasto. Sivistyskeskus Ahjon Wärtsilä-sali toimii erinomaisesti sekä konsertti-, teatteri- että juhlatilana.

Tohmajärven Tikkalassa toimii aktiivinen kyläkoulu, alue on suosittua asuinaluetta ja sieltä löytyy myös Tohmajärven uusin yritysalue Sukkela Business Center. Voit kurkistaa yritysalueelle täältä: Sukkela Business Center

Tohmajärvi on vilkas, tolokku ja toimelias kulttuuripitäjä, jonne asukkaan ja vierailijan on mukava tulla. Täällä voi olla oma itsensä janauttia aktiivisesta kulttuuri- ja harrastustoiminnasta liikuntaa, luontoa ja urheilua unohtamatta.

Lämpimästi tervetuloa Tohmajärvelle!

Historiaa Tohmajärvestä

Tohmajärven luterilainen seurakunta perustettiin 1653. Sitä ennen Tohmajärvi oli Ilomantsin ortodoksinen kappeliseurakunta vuoteen 1597 saakka, jolloin siitä muodostettiin ortodoksinen kirkkopitäjänsä. Kunnallishallinto käynnistyi vuonna 1868.

Värtsilän kunta syntyi vuonna 1920, kun Värtsilän teollisuusyhdyskunta irtautui Tohmajärvestä omaksi kunnakseen. Wärtsilä-yhtymän juuret löytyvät sieltä, ”Karjalan teollisuuden perustajan” Nils Ludvig Arppen luomasta teollisuudesta. Sotien seurauksena valtaosa Värtsilästä jäi rajan taakse. Tuolloin kuntaa vahvistettiin liittämällä Patsolan kylä Tohmajärvestä Värtsilän kuntaan.

Uusi Tohmajärven kunta on perustettu 1.1.2005 lakkautettujen Tohmajärven ja Värtsilän kunnan yhdistyessä. Nykyään entistä Värtsilän kuntaa kutsutaan Värtsilän pitäjäksi. 

Tohmajärven menneisyydessä on ollut myös kuninkaallista hohdetta. Karjalan kruununvouti Gabriel Wallenius loi Jouhkolaan hovinsa 1700-luvun lopulla. Kansa antoi Walleniukselle nimen Karjalan kuningas, mikä kertoi myös hänen hallitsijaotteistaan. Nykyään Jouhkolan hovin tilalla toimii monialainen yritys, joka tarjoaa muun muassa matkailupalveluita tilan ranta-alueella. Jouhkolan hovin kartanopihapiiri on puolestaan yksityiskäytössä.

Tohmajärvestä tuli Walleniuksen vaikutuksesta koko Pohjois-Karjalan keskus. Liperissä toimintansa aloittanut maakunnan ensimmäinen postikonttori siirtyi Walleniuksen mukana Liperistä Tohmajärvelle 1781. Tohmajärvellä aloitti 1800-luvulla maakunnan toinen apteekki sekä Suomen ensimmäinen maanviljelyskoulu. Tohmajärvi oli tuolloin ns. emäpitäjä, johon kuuluivat Pyhäselän ja Kiihtelysvaaran entisten kuntien alueet, jotka ovat nyt osa Joensuuta.

Tohmajärven merkitystä korosti keskeinen sijainti ennen sotia. Alkuperäinen Karjalan rata Niiralan ja Tohmajärven kautta Viipurista Joensuuhun valmistui vuonna 1894. Itärajan siirto katkaisi nämä kulkuyhteydet vuosikymmeniksi ja jätti Tohmajärven syrjään valtaväylistä. Vasta 1960-luvulla valmistuivat uudet yhteydet –  uusi Karjalan rata ja 6-tie. Rajan avautuminen henkilöliikenteelle 1990-luvulla on mahdollistanut uudestaan luontaiset yhteydet ja rajattomat mahdollisuudet.

Tohmajärven historiankirjoitus nykypäiviin asti valmistui vuonna 2020. Tohmajärveläissyntyinen historioitsija Jaana Juvonen on julkaissut 29.8.2020 Tohmajärven ja Värtsilän historia 1868-2018 -teoksen, jossa avataan alueen historiaa monipuolisesti. Vuonna 1990 on julkaistu jo Vanhan Tohmajärven historia, joka ulottuu 1860-luvulle saakka. Jatko-osa kertoo kuntahistorian siitä eteenpäin.

Nykyään entistä Värtsilän kuntaa kutsutaan Värtsilän pitäjäksi. 

Tohmajärven keskeisellä paikalla sijaitsee Kunnallistalo, joka on rakennettu nykyiselle paikalleen vuonna 1926. Kunnallistalon alla sijaitsee arviolta 11000 vuotta vanha jääkautinen luola.  Luola on 8 metriä pitkä ja 1,5 metriä korkea. Se on erittäin harvinainen ja ainut Suomessa ehjänä säilynyt, eikä maailmassakaan Tohmajärven luolan kaltaisia luonnonmuodostelmia ei ole säilynyt ehjänä kuin muutamia.

Tohmajärveltä kotoisin olevia merkkihenkilöitä

Seppo Räty oli suomalainen keihäänheittäjä, joka saavutti menestystä 1980- ja 1990-luvuilla. Hän syntyi 27. helmikuuta 1962 Lahdessa, Suomessa. Räty tunnettiin erityisesti voimakkaasta heittotekniikastaan ja tarkasta heittotaidostaan. Hän osallistui neljästi olympialaisiin (1984, 1988, 1992, 1996) ja saavutti pronssimitalin Barcelonan olympialaisissa 1992.

Seppo Räty pitää edelleen hallussaan useita keihäänheiton Suomen ennätyksiä. Hän oli myös Euroopan mestari vuonna 1994. Räty oli arvostettu keihäänheittäjä, joka inspiroi monia suomalaisia urheilijoita ja oli tunnettu pitkästä ja menestyksekkäästä urastaan keihäänheiton parissa.

Uransa jälkeen Tohmajärveläinen Räty työskenteli Niiralan tullissa ja keskittyi valmentamiseen. 

Katri Helenaan vuosien varrella liitetyt epiteetit – Letkajenkkakuningatar, Vaalea valloittaja, Sinivalkoinen ääni – viittaavat selkeästi siihen mielikuvaan, että laulaja on viihdemusiikin saralla Suomen ja suomalaisuuden tärkeimpiä tulkkeja. Lempinimien lisäksi tilastotiedot eri vuosikymmeniltä puoltavat hänen asemaansa kenties Suomen kaikkien aikojen rakastetuimpana naispuolisena iskelmälaulajana. 1980-luvun lopussa Katri Helenalla oli 29 eli eniten lauluja suosikkilistoilla, 1990-luvun alussa hänen levymyyntinsä ylitti miljoonan, ja 2000-luvulle tultaessa hänelle on kertynyt kultalevyjäkin jo täysi tusina

Suomalaisen naishiihdon pioneereihin kuuluvan Siiri Rantasen ura kilpahiihtäjänä oli poikkeuksellisen pitkä. Hän voitti kaikkiaan yksitoista Suomen mestaruutta ja saavutti kansainvälisissä kilpailuissa parhaan menestyksensä Cortinan olympialaisten viestinhiihdossa, josta hän sai kultamitalin.

Algot Untola on ollut pitkään ristiriitainen hahmo suomalaisessa kirjallisuudessa. Toisaalta hänet on tuomittu vallankumouksellisen ideologiansa takia, toisaalta hänen Maiju Lassilan nimellä kirjoittamansa humoristiset kertomukset ja kansannäytelmät sekä niiden todenoloiset ihmiset ja puheet ovat vuosikymmenien ajan huvittaneet koko Suomea.

Alexander Järnefelt rakensi elämässään kaksi uraa, ensin Venäjän armeijan sotilastopografina 1859 – 1882 ja sitten hallintomiehenä Mikkelin, Kuopion ja Vaasan läänien kuvernöörinä sekä lopuksi senaattorina 1894 – 1896. Järnefelt oli fennomaani, jonka työ suomalaisuuden hyväksi on suotta jäänyt hänen tunnettujen aikalaistensa G. Z. Yrjö-Koskisen, Agathon Meurmanin ja K. F. Ignatiuksen saavutusten varjoon.

Nuoruudestaan lähtien hän tähtäsi siihen, että suomen kielestä tulisi Suomen ensimmäinen virallinen hallinnon ja sivistyneistön kieli myös käytännössä. Kuvernöörikautenaan hänen merkittävimpiin saavutuksiinsa kuului uusien kansakoulujen aikaansaaminen.

Ortodoksisen kirkon Helsingin piispana toimiva metropoliitta Ambrosius on alkujaan Uuden Valamon munkki. Hän on toiminut piispana myös Oulussa. Suurelle yleisölle Ambrosius on tullut tunnetuksi ennen kaikkea yhteiskunnallisena keskustelijana ja yhteyksistään liike-elämän vaikuttajiin.

Matti Laurellin keksinnöistä tutuin on purkinavaaja. Aiemmin avaaja tehtiin kahdesta osasta yhteen niittaamalla. Laurellin mielestä tekotapa oli hidas ja kallis. Hän kehittikin 1948 työkalun, joka prässäsi levystä kerralla valmiin tuotteen. Avaajia on sittemmin tehty miljoonia.

Dominikaani-isä Martti Voutilainen oli ensimmäinen reformaation jälkeen Suomessa vihitty katolinen pappi. Koko työuransa ajan hän oli keskeinen ekumeeninen vaikuttaja Suomessa. Lisäksi hän loi käännöstyönsä kautta uutta katolista käsitteistöä suomen kieleen sekä tallensi Suomen katolilaisten historiaa.

Reino Pirhonen ponnisteli vaatimattomista oloista yhteiskunnan huipulle. Hän oli pohjoiskarjalaisten ja itäsuomalaisten maanviljelijöiden edustaja Maataloustuottajain Keskusliitossa (MTK) 12 vuotta ja vaikutti keskeisesti maatalouslomitusjärjestelmän saamiseen. Pirhonen vaikutti aikana, jolloin maatilojen ja maataloustuotannon määrä olivat Suomessa korkeimmillaan ja MTK:lla ja tuottajilla oli merkittävä asema suomalaisessa yhteiskunnassa. 

Johan Viktor Arajuuri hoiti monet hankalat ja merkittävät tehtävät, joita sotilas- ja siviiliura hänelle toivat, vastuunalaisesti ja tarmokkaasti. Sotilaana hän menestyi sekä rauhan aikana että rintamaoloissa. Merkittävimmän panoksensa hän antoi jatkosodan aikana takaisinvallatun Karjalan ja miehitetyn Itä-Karjalan korkeimpana hallintomiehenä. Hävityn sodan takia hän ei kuitenkaan saanut ansioistaan asianmukaista tunnustusta, päinvastoin hän joutui moneksi vuodeksi omaehtoiseen maanpakoon.

Piispa Eino Sormusen vaikutus ulottui yli Kuopion hiippakunnan rajojen. Se näkyi erityisesti suomalaisessa Luther-tutkimuksessa ja poikkeuksellisen laaja-alaisessa teologisessa kulttuurielämän tarkastelussa. Sormunen oli kirjoittajana erittäin tuottelias. Hän julkaisi sekä kirjoja ja kirjasia kirkon käytännön tarpeisiin että vankkaa tieteellistä ja yleistajuista teologista kirjallisuutta. Persoonallisimman ja kauaskantoisimman antinsa hän tarjosi kulttuurikriittisessä esseistiikassa.

Rakkaus Kalevalaan ja kansatieteeseen johdatti postimestarin pojan Oskar Hainarin kesken yliopisto-opintojen opettajaksi Sortavalaan. Hän kiinnostui Raja-Karjalasta, ja sen kehittämisestä tuli hänen ja hänen karjalaissyntyisen puolisonsa Tilma Hainarin yhteinen, elinikäinen harrastus ja poliittisen toiminnan kannustin. Oskar Hainari oli historiantutkija ja oppikirjojen kirjoittaja, ja hän toimi rehtorina ja eri aineiden lehtorina yli 30 vuotta Sortavalassa, Jyväskylässä ja Helsingissä. Hän edusti opettajia pappissäädyssä valtiopäivillä ja Suomalaista Puoluetta kansanedustajana sekä koki myös omakohtaisesti, mitä oli olla aktiivinen toisinajattelija ja -tekijä.

Erik Wallensköld teki loistavan virkauran senaattorina, maaherrana ja Turun hovioikeuden presidenttinä. Hän sai valtioneuvoksen arvon 1823 ja aatelisarvon 1832.

Iisakki Sorsa tunnettiin maineikkaana rakennusmestarina. Hän edusti aikansa nousevaa säätykiertoa, jossa ammattitaidolla ja liikemiesvaistolla saavutetulla omaisuudella pääsi kohoamaan yhteiskunnallisessa hierarkiassa.

Tuomas Paakkunainen oli Tohmajärven virallinen edustaja, joka vei pitäjän valituksia Tukholmaan. Hänet vangittiin 1679 verorettelöiden takia, mutta pitäjäläiset vapauttivat hänet. Hänet lähetettiin uudelleen Tukholmaan valittamaan. Turun hovioikeus kuitenkin tuomitsi Paakkunaisen kapinasta kuolemaan, ja hänet vangittiin. Hänet mestattiin Tohmajärvellä 1681. Tuomas Paakkunainen lienee ainoa kreivi- ja vapaaherrakuntien aikaisten (noin 1650 – 1680) talonpoikaislevottomuuksien johdosta teloitettu suomalainen kansanjohtaja.

Tohmajärvi matkakohteena

Tohmajärvi on luonnonkaunis kulttuuripitäjä, jossa luonto on poikkeuksellisen vehreää lehtoalueineen ja karjalaismaisemineen. Ihmiset ovat täällä välittömiä ja vieraanvaraisia. Tohmajärvellä voit viettää kiireetöntä, rauhoittavaa lomaa pidemmänkin aikaa. Täällä on myös helppo tehdä etätöitä, sillä kunta tarjoaa ilmaisia etätyötiloja niin matkailijoiden, kesäasukkaan kuin kuntalaistenkin käyttöön.

Olemme ikimuistoinen matkakohde, matkustit sitten itseksesi tai läheistesi kanssa. Keskustan alueella palvelevat niin marketit, ravintolat, huoltoasema kuin apteekkikin, joten voit lomailla huoletta. Tohmajärven kaunis ja rauhallinen ympäristö tarjoaa lukuisia aktiviteetteja, jotka sopivat monen ikäiselle ja erinomaisesti myös lemmikin kanssa matkustavalle. Alueella on runsaasti monipuolista luontoa ja erilaisia liikuntaympäristöjä niin harrastajille kuin urheilijoillekin. 

Kulttuuritarjonta on monipuolista ja runsasta ympäri vuoden ja kunnastamme löytyy nähtävyyksiä, joista on helppo innostua. Lapset rakastavat erityisesti leikkipaikkaamme liikuntapuistossa sekä uimarantoja, joissa he voivat viettää hauskoja leikkihetkiä. Retkipäivät kruunattuna makkaranpaistolla onnistuvat lukuisilla laavuillamme ja liikuntailtapäivää vietät koko perheen voimin vaikkapa frisbeegolf-radalla. Unelmien uimaranta laavuineen ja tulipaikkoineen tarjoaa esteettömän ympäristön myös liikuntaesteisille matkailijoille.

Tohmajärveltä löydät tekemistä myös talvella. Tohmajärven alue on runsasluminen, joten hiihtoon, lumikenkäilyyn, umpihankihiihtoon ja muihin lumiaktiviteetteihin on erinomaiset mahdollisuudet. Sauna ja avantouinti kruunaavat päivän! Latuverkosto pidetään hyvässä kunnossa läpi talven, ja latujen kunnosta sekä kunnossapidosta ilmoitetaan reaaliaikaisesti latujen huoltoseuranta -infossa. 

Tohmajärvi huolehtii luonnostaan ja ympäristöstään

Jos olet kiinnostunut ekomatkailusta, on Tohmajärvi siihen ihanteellinen kohde. Alue on tunnettu sykähdyttävästä luonnostaan, ja olemme ylpeitä alueen monista EU:n Natura 2000 -hankkeen luontokohteista. Hankkeen tarkoitus on tukea luonnon monimuotoisuutta Euroopan unionissa, ja näitä kohteita ovat soiden ympäröimät Kangasvaaran-Kenraalinkylän lammet, Tohmajärven lehdot, Peijonniemenlahti ja sen vesialue, Särkijärvi, Värtsilän laakson luontokokonaisuus sekä Kannusvaara.

Tohmajärvi on täynnä ekotekoja, ja monet paikalliset yritykset ovat sitoutuneet ympäristönsuojeluun.  Aktiviteetit Tohmajärvellä ovat ympäristöystävällisiä ja ihmisläheisiä. Lähialueen maatilat ja niiden tilapuodit tarjoavat lähituotettua ruokaa, ja saatat käydessäsi kuulla samalla heidän ekotuotannon menetelmistään. Tervetuloa kokemaan Tohmajärvi ekoturistin silmin ja inspiroitumaan kestävän matkailun parissa!

Parhaat vinkit Tohmajärvelle

Tohmajärvellä parasta on luonto ja lukemattomat harrastusmahdollisuudet.

Olen syntynyt ja kasvanut Tohmajärvellä ja vaikka maailman tuulet ovat välillä vieneet muualle, on Tohmajärvi lopulta vetänyt minua takaisin puoleensa. Nautin ehdottomasti eniten Tohmajärven laajasta kulttuuritarjonnasta ja erityisesti Maiju Lassilan kesäteatterista.

Suosittelen Tohmajärveä erityisesti aikuisille ja + 50- vuotiaille pariskunnille. Rikkaan kulttuuritarjonnan lisäksi täällä on paljon harrastusmahdollisuuksia kuten frisbeegolf, kalastus ja pyöräily.
Riitta Okkonen
Tohmajärveläinen yrittäjä
Tohmajärvi matkakohteena täytyy kokea itse!

Tohmajärvi on kunta, jossa voit yhä kokea neljä vuodenaikaa täydessä loistossaan. Täällä yhdistyvät Järvi-Suomen, Vaara-Karjalan ja Laatokan läheisyyden tarjoamat kauniit lehtomaisemat. Ahjon ympäristö, upeine liikuntapaikkoineen, on myös sellainen aarre, jota kaikista kunnista ei löydy. Voit viettää aikaasi kylän keskustan ympärillä tai metsissä, samalla ihaillen upeita vaaramaisemia. Nämä elämykset täytyy kokea itse.

Kunnan keskusta on kompakti ja kaikki tarvittavat palvelut ovat käden ulottuvilla. Sieltä löytyvät myös erinomaiset liikuntapaikat sekä Sivistyskeskus Ahjo. Kuntakeskus Kemie kohoaa vaikuttavan vaaran päällä, tarjoten upeat näkymät kauas horisonttiin.

Käyntikohteena suosittelen erityisesti Pohjois-Karjalan vanhinta puukirkkoa, Kirkkoniemeä ja sen ympäröivää Tohmajärveä. Todellakin käynnin arvoinen. Kesäisin Kirkkoniemessä voi nauttia upeasta unelmien uimarannasta, ja sen yläpuolella Seurakunnan ylläpitämä Pitäjätuvan kesäkahvila kutsuu vieraita.

Tohmajärvi on ehdottomasti suositeltava kohde matkailijoille, jotka arvostavat helppoa saavutettavuutta ja aitoja elämyksiä.
Mikko Löppönen
Tohmajärven kunnanjohtaja
Tohmajärvi on ihanteellinen asuinpaikka niille, jotka arvostavat yhteisöllisyyttä, turvallisuutta sekä tilan ja vapauden tuntua, mutta samalla kaipaavat toimivia palveluita.

Mikä erottaa meidät muista paikoista on monipuolinen luonto sekä upouusi Maiju Lassilan koulu (1.-9. luokat) Sivistyskeskus Ahjossa. Ahjo on monipuolinen keskus, joka tarjoaa paitsi koulutuksen myös lukion, esiopetuksen, kansalaisopiston ja musiikkiopiston toimintaa. Ahjo toimii myös koko kylän olohuoneena, jossa järjestetään lukuisia tapahtumia. Pienet opetusryhmät ovat yksi erityinen piirre, joka erottaa meidät kilpailijoista, ja tämä on mahdollista uuden rakennuksen ja laadukkaan sisäilman ansiosta. Ahjo ympäristöineen tarjoaa upeita liikuntapaikkoja, jotka eivät ole itsestäänselvyys kaikissa kunnissa. Täällä voit viettää välitunnit valmiissa ympäristössä, rakennella majoja metsissä ja ihastella vaaramaisemia – nämä kokemukset täytyy itse kokea.

Lisäksi Tohmajärveltä löytyy perinteinen kyläkoulu sekä uusi päiväkoti Tikkalasta, vain 35 kilometrin (30 minuutin) päässä Joensuusta valtatie 6 varrella. Tikkalassa voit nauttia tilavasta asumisesta upean luonnon ja kirkasvetisen Särkijärven äärellä, vain puolen tunnin matkan päässä kaupungista. Täällä yhdistyvät luonnonkauneus ja kätevä sijainti suhteessa työpaikkoihin.

Kunnan keskusta on kompakti, ja kaikki tarvittavat yksityiset palvelut ovat käden ulottuvilla. Keskustassa on myös erinomaiset liikuntapaikat sekä edellä mainittu Sivistyskeskus Ahjo. Kuntakeskus Kemie sijaitsee vaikuttavalla vaaran huipulla, josta avautuvat upeat näkymät kauas horisonttiin.
Mikko Löppönen
Tohmajärven kunnanjohtaja

Usein kysytyt kysymykset

Tohmajärvi tarjoaa runsaasti aktiviteetteja lapsiperheille. Katso lista luontoaktiviteeteista, kulttuurikohteista ja tapantumista

Suomalaisen naishiihdon pioneereihin kuluvan Siri Rantasen ura kilpahihtäjänä oli poikkeuksellisen pitkä. Hän voitti kaikkiaan yksitoista Suomen mestaruutta ja saavutti kansainvälisissä kilpailuissa parhaan menestyksensä Cortina olympialaisten

Suomalaisen naishiihdon pioneereihin kuluvan Siri Rantasen ura kilpahihtäjänä oli poikkeuksellisen pitkä. Hän voitti kaikkiaan yksitoista Suomen mestaruutta ja saavutti kansainvälisissä kilpailuissa parhaan menestyksensä Cortina olympialaisten

Suomalaisen naishiihdon pioneereihin kuluvan Siri Rantasen ura kilpahihtäjänä oli poikkeuksellisen pitkä. Hän voitti kaikkiaan yksitoista Suomen mestaruutta ja saavutti kansainvälisissä kilpailuissa parhaan menestyksensä Cortina olympialaisten

Suomalaisen naishiihdon pioneereihin kuluvan Siri Rantasen ura kilpahihtäjänä oli poikkeuksellisen pitkä. Hän voitti kaikkiaan yksitoista Suomen mestaruutta ja saavutti kansainvälisissä kilpailuissa parhaan menestyksensä Cortina olympialaisten

Suomalaisen naishiihdon pioneereihin kuluvan Siri Rantasen ura kilpahihtäjänä oli poikkeuksellisen pitkä. Hän voitti kaikkiaan yksitoista Suomen mestaruutta ja saavutti kansainvälisissä kilpailuissa parhaan menestyksensä Cortina olympialaisten

Suomalaisen naishiihdon pioneereihin kuluvan Siri Rantasen ura kilpahihtäjänä oli poikkeuksellisen pitkä. Hän voitti kaikkiaan yksitoista Suomen mestaruutta ja saavutti kansainvälisissä kilpailuissa parhaan menestyksensä Cortina olympialaisten

Suomalaisen naishiihdon pioneereihin kuluvan Siri Rantasen ura kilpahihtäjänä oli poikkeuksellisen pitkä. Hän voitti kaikkiaan yksitoista Suomen mestaruutta ja saavutti kansainvälisissä kilpailuissa parhaan menestyksensä Cortina olympialaisten

Tohmajärvi tarjoaa runsaasti aktiviteetteja lapsiperheille. Katso lista luontoaktiviteeteista, kulttuurikohteista ja tapantumista

Suomalaisen naishiihdon pioneereihin kuluvan Siri Rantasen ura kilpahihtäjänä oli poikkeuksellisen pitkä. Hän voitti kaikkiaan yksitoista Suomen mestaruutta ja saavutti kansainvälisissä kilpailuissa parhaan menestyksensä Cortina olympialaisten

Suomalaisen naishiihdon pioneereihin kuluvan Siri Rantasen ura kilpahihtäjänä oli poikkeuksellisen pitkä. Hän voitti kaikkiaan yksitoista Suomen mestaruutta ja saavutti kansainvälisissä kilpailuissa parhaan menestyksensä Cortina olympialaisten

Suomalaisen naishiihdon pioneereihin kuluvan Siri Rantasen ura kilpahihtäjänä oli poikkeuksellisen pitkä. Hän voitti kaikkiaan yksitoista Suomen mestaruutta ja saavutti kansainvälisissä kilpailuissa parhaan menestyksensä Cortina olympialaisten

Suomalaisen naishiihdon pioneereihin kuluvan Siri Rantasen ura kilpahihtäjänä oli poikkeuksellisen pitkä. Hän voitti kaikkiaan yksitoista Suomen mestaruutta ja saavutti kansainvälisissä kilpailuissa parhaan menestyksensä Cortina olympialaisten

Suomalaisen naishiihdon pioneereihin kuluvan Siri Rantasen ura kilpahihtäjänä oli poikkeuksellisen pitkä. Hän voitti kaikkiaan yksitoista Suomen mestaruutta ja saavutti kansainvälisissä kilpailuissa parhaan menestyksensä Cortina olympialaisten

Suomalaisen naishiihdon pioneereihin kuluvan Siri Rantasen ura kilpahihtäjänä oli poikkeuksellisen pitkä. Hän voitti kaikkiaan yksitoista Suomen mestaruutta ja saavutti kansainvälisissä kilpailuissa parhaan menestyksensä Cortina olympialaisten

Suomalaisen naishiihdon pioneereihin kuluvan Siri Rantasen ura kilpahihtäjänä oli poikkeuksellisen pitkä. Hän voitti kaikkiaan yksitoista Suomen mestaruutta ja saavutti kansainvälisissä kilpailuissa parhaan menestyksensä Cortina olympialaisten

Skip to content